Author: Ilona

Tuutulauluja vatsalle

On tunnettu tosiasia, että lapsi kuulee jo kohdussa. Itse huomasin raskauden puolivälin tienoilla, että vauva reagoi varsinkin yllättäviin koviin ääniin potkulla, mutta rauhoittuu tämän jälkeen puhuessani hänelle hiljaa. Vauva oli muutenkin koko raskauden ajan erittäin aktiivinen, ehdin jo huolestua nukkuukko tyyppi koskaan! Lääkärin mielestä ei kuitenkaan syytä huoleen. Mutta vaikka potkut kuinka hellyyttäviä ovatkin, kaipasin rehellisesti sanoen todella usein pientä lepotaukoa! Yritin rauhoitella vauvaa juttelemalla hänelle, liikkumalla eri tavoin, silittelemällä vatsaa ja tietysti musiikin avulla joko laulamalla hänelle tai kuuntelemalla rauhallista musiikkia. Parhaiten on toiminut se, kun laulan itse ja keinun laulun tahdissa hitaasti puolelta toiselle.

kuva raskausviikolta 25 🙂

Lempilaulujani tähän tarkoitukseen on muutama:

Kaikkein eniten laulan lapselleni tätä “Hush, little baby” -laulun (trad.) muunnosta, johon olen itse keksinyt sanat suomeksi. Mielestäni tässä laulussa on kaunis melodia, ja erittäin rauhoittava vaikutus. Ei mikään ihme, että siitä on tullut niin suosittu maailmanlaajuisesti!

Ole pieni vauvani rauhassa,
turvallista on vatsassa.
Silmät kiinni ja nukkumaan,
äiti on luonasi aina vaan.


Toinen usein laulamani laulu on tämä yksinkertaisuudessaan niin rauhoittava suomalainen lastenlaulu Etana-Elli (trad.)

Etana-Elli,
kannolla kelli,
katseli kuuta mut
aatteli kaikkea muuta.


Kolmas suomalainen tunnettu laulu, jota mielelläni laulan, on Oravan pesä (sävel P.J. Hannikainen, sanat I. Hellen). Parasta tässä laulussa on mielestäni sen rytmillinen keinuvuus ja kaunis sävelkulku.

Kas kuusen latvassa oksien alla
on pesä pienoinen oravalla.
Sen poikaset siinä ne leikkiä lyö,
ja pikku hampahin siementä syö.


Näiden lisäksi meillä on suosiossa on J. Brahmsin tunnettu kehtolaulu, jonka melodia on kauneimpia tuntemiani. Koska mieheni äidinkieli on saksa, jota myös puhumme kotikielenä, olemme laulaneet tätä laulua alkuperäiskielellä saksaksi. Lauluun löytyy kuitenkin myös suomenkieliset, Aukusti Simojoen tekemät sanat.

Tutkimukset osoittavat, että vauvat pystyvät syntymänsä jälkeen tunnistamaan lauluja, joita he ovat kuulleet raskauden aikana. Välillä laulelen myös omasta päästä matkalla keksien, mutta usein yritän pysytellä näissä kehtolauluissa, jotta ne tulisivat lapselle tutuksi. Lapselle voi toki myös soittaa musiikkia levyltä, mutta äidin äänellä on erityisen rauhoittava vaikutus. Eikä ihme, koska äidin äänen vauva voi aistia myös kehonsa kautta. En malta odottaa näkeväni, rauhoittuuko vauva samoja lauluja kuullessaan myös ensimmäisinä kuukausinaan!

Koska pienet vauvat kaipaavat paljon turvaa, rutiineja ja toistoa, pätee myös kehtolaulujen kohdalla “less is more” -periaate. Eli muutama laulu riittää, ja mitä yksinkertaisempia, sitä parempi. Miten monta eri säkeistöä, tai miten monilla eri sanoilla samaa laulua lauletaan on enemmänkin vanhempien tylsistymisestä kiinni. Itse olen esimerkiksi Oravan pesä- laulussa pysytellyt vain ensimmäisessä säkeistössä. Tylsää ei pääse tulemaan rajatun materiaalin kanssa, jos sitä osaa käyttää luovasti. Samaa lyhyttä laulua voi kerrata monin eri tavoin, esimerkiksi muuttamalla tempoa (hitaasti vai nopeasti) tai dynamiikkaa (hiljaa vai kovaa). Pieni vauva kaipaa toistoa ja tuttuutta, eikä varmasti pahastu saman laulun loputtomastakaan kertaamisesta!

Mitkä on teidän tai lapsenne lempikehtolaulu? Lauloitteko lapselle jo sikiöaikana?

Miten kehittää vauvan tai alle kouluikäisen rytmitajua?

Rytmi on yksi musiikin peruselementeistä, ja sitä voi lapsen kanssa kehittää helpoilla ja hauskoilla leikeillä ja harjoituksilla. Liike ja rytmi ovat läheisesti tekemisissä keskenään, ja niinpä rytmitajua kannattaakin harjoitella usein liikkeen avulla. Monesti ihmiset reagoivat kuulemansa musiikin rytmiin kehollaan. Muistatko itse joskus vaikkapa kuulleesi vauhdikasta musiikkia ja olet huomaamattasi jotenkin alkanut liikkua sen tahtiin, vaikka liikuttamalla varpaitasi kengän sisällä? Muistatko, miten hyvältä voi tuntua irrotella musiikin tahtiin tanssilattialla? Tai tanssimalla ympäriinsä kotona? Jo pienikin lapsi voi kokea hvyänolon tunnetta liikkuessaan musiikin tahdissa.

Keinuminen

Musiikin tahtiin keinuminen on usein vauvan ensimmäisiä kokemuksia rytmistä. Kehtolauluja laulaessaan ja puolelta toiselle keinuessaan tai hitaasti astellessaan voi äiti jo ennen lapsen syntymää rauhoitella lastaan musiikin ja rytmin avulla. Pienen vauvan kanssa on tämä hyväksi havaittu keino, kun lasta yritetään saada nukkumaan.

Leikki-ikäisen kanssa voi myös hyvin kokeilla keinumista, joko musiikin tahtiin tai ilman. Tämä on samalla hyvä tasapaino- ja koordinaatioharjoitus lapselle. Kuinka paljon voi keinua ennen kuin kaatuu? Onnistuuko keinuminen myös eteen ja taakse vai onko se helpompaa vasemmalta oikealle? Leikkiä voi esimerkiksi huojuvia puita tuulessa.

Sopivaa musiikkia: useimmat kehtolaulut

Tuuti tuuti (esittäjä Vuokko Hovatta,  albumi Unihiekkaa – rakkaimmat tuutulaulut 2005)

 Kävely tai astelu

Reagoigo vauva sylissäsi siihen, jos ensin kävelet musiikin tahdissa, ja sen jälkeen tahallasi eri tahdissa? On todennäköistä, että vauva pysyy rauhallisempana, kun musiikin rytmi ja kävelyvauhtisi sopivat yhteen. Onko musiikin tempolla, eli nopeudella, vaikutusta tähän?

Kun lapsi osaa kävellä varmasti, on hauskaa harjoitella hänen kanssaan eri kävelytyylejä, esimerkiksi hiipimistä, miniaskelia, suurempia harppauksia, askelia sivusuuntaan jne. Voit laittaa musiikin soimaan, ja voitte lapsen kanssa kävellä eri tyyleillä musiikin tahdissa. Onko jokin kävelytyyli helpompi toteuttaa hitaamman, joku nopeamman musiikin soidessa? Voitte myös kokeilla reagoida musiikin äänenvoimakkuuteen: jos musiikki soi hiljempaa, ovat askeleetkin varovaisia (hiipien) ja toisinpäin (tömistäen).

Sopivaa musiikkia: musiikki, joka on kävelytempossa (ei liian hidas eikä liian nopea). Esimerkiksi erilaiset marssit ovat usein sopivia, mutta myös lastenlaulut kuten Jaakko kulta, Elefanttimarssi tai Täti Monika.

F. Schubert: Marche Militaire (Op. 51, D. 733)

 Taputus

Monet lapset yrittävät automaattisesti taputtaa mukana, kun innostuvat kuulevansa vauhdikasta musiikkia. Jo vastasyntyneen kanssa voi harjoitella tätä valmiutta taputtamalla musiikin tahdissa varovasti vauvan kehoon (aivan pienen vauvan kanssa vaikka vain hellästi yhdellä sormella). Muutaman kuukauden ikäisen kanssa voi vauvan käsiä taputtaa varovasti yhteen, tai niillä taputtaa vauvan reisiin tai vatsaan.

Leikki-ikäinen osaa taputtaa itse. Jos haluaa harjoittaa lapsen koordinaatiota, ovat sopivia leikit, joissa lapsi esimerkiksi taputtaa kaksi kertaa reisiin, kerran vatsaan ja kerran käsillään. Aikuinen voi vapaasti helpottaa tai vaikeuttaa leikkiä lisätessään tai vähentäessään esimerkiksi taputettavien kehonosien määrää. Samaa taputuskaavaa voi toistaa lastenlaulun läpi, tai tätä voi käyttää pelkästään koordinaatioleikkinä jättäen musiikin pois. Tällöin aikuinen näyttää esimerkin ja lapsi yrittää imitoida tätä. Lapsen innostuessa rooleja voi myös kokeilla vaihtaa niin, että lapsi keksii erilaisia taputusrytmejä, jotka aikuisen täytyy toistaa.

Sopivaa musiikkia: mikä tahansa musiikki, jossa on selkeä rytmi. Esimerkiksi useimmat vauhdikkaammat lastenlaulut, kuten Pikkuiset kultakalat tai Bussilaulu (pyörät ne pyörivät ympäri…)

 Hyppely

Vauvasta on usein mukavaa, kun sitä hypitetään sylissä tai vähän isomman lapsen kanssa kainaloista nostamalla.

Vaikka alle kouluikäinen lapsi osaisi hypellä kuinka hyvin, voi musiikin tahtiin hyppiminen silti olla vaikeaa. Tahdissa hyppääminen vaatii paljon ennakointia ja koordinaatiota, ja jollei lapsi itse keksi hypellä musiikin tahdissa, voi olla lapselle palkitsevampaa pysytellä astelussa ja harjoitella hyppimistä erikseen.

Sopivaa musiikkia vauvan sylissä hypyttelyyn: ratsastusaiheiset laulut, kuten I-ha-haa tai Körö koko kirkkoon, joita voi laulaa hitaasti tai nopeasti

Sopivaa musiikkia vauvan nosteluun: hyppimisaiheiset laulut, kuten Pienet sammakot tai Jänis istui maassa

 Tanssiminen

Laita musiikki soimaan, ota vauva syliin ja tanssahtele ympäri asuntoa! Voit myös varovasti tehdä vauvan keholla yksinkertaisia tanssiliikkeitä, esimerkiksi varovasti suoristaa ja koukistaa vauvan käsiä musiikin tahtiin.

Tanssin harrastamiselle leikki-ikäisen lapsen kanssa on rajana vain mielikuvitus! Voitte liikkua aivan vapaasti niin kuin hyvältä tuntuu, tai matkia toistenne tanssikuvioita. Myös erilaisia esineitä voi käyttää hyödyksi, kuten esimerkiksi ihanasti perässä leijuvaa huivia tai hauskasti kopisevia kenkiä. Tanssi voi myös olla hyvä mahdollisuus opetella eri kehonosien nimiä.

Sopivaa musiikkia: mikä tahansa musiikki, jonka tahtiin tekee mieli liikkua!


Kenkärokki (sävel ja sanat J. Ollaranta)

 Soittaminen ja laulaminen

Musiikin mukana voi lyödä tahtia millä tahansa soittimella helistimestä alkaen. Vauvaa voi ajoittain yrittää saada helistämään musiikin rytmissä kädestä pitäen. Leikki-ikäisestä on hauskaa laulaa musiikin mukana, tai kokeilla erilaisia kotoa löytyviä soittimia (tähän liittyen tulossa postaus myöhemmin) ja soittaa mukana musiikin tahtiin.

Sopivaa musiikkia: mikä tahansa musiikki, mikä innostaa soittamaan ja laulamaan mukana!

10 syytä musisoida lapsen kanssa

1. Yhteinen tekeminen

Musisointi on parhaimmillaan kullanarvoista yhteistä tekemistä, josta lapsi nauttii, ja samalla oppii sosiaalisia taitoja. Musisointi voi olla vanhempien ja lasten välistä tai koko perheen laatuaikaa, lasten keskinäistä (ohjattua tai vapaata) hauskanpitoa vaikka muskarissa tai leikkikentällä tai lapsen omaa musikaalista leikkiä tai kokeilua. Varsinkin yhdessä musisoinnista voi kuitenkin jäädä elinikäisiä kultaisia muistoja sekä lapsille että aikuisille. Ei sillä niin väliä missä musisointi tapahtuu, kunhan lasta rohkaistaan siihen!

2. Mieliala paranee

Musiikilla on monia positiivisia vaikutuksia mielialalle. Se voi rauhoittaa, vähentää stressiä ja saada paremmalle tuulelle. Nämä vaikutukset voivat alkaa jo ennen syntymää, ja jatkuvat koko elämän läpi. Jo mieleisensä musiikin kuuleminen vaikuttaa positiivisesti, mutta vielä suuremman hyvänolon tunteen voi saada laulamalla, soittamalla, liikkumalla tai muuten musisoimalla itse. Kun seuraavan kerran olet huonolla tuulella, kokeile laulamista!

3. Koordinaation harjoittelu

Musiikki innostaa käyttämään kehoa eri tavoin. Tanssimalla, heilumalla, tahdissa kävelemällä, taputtamalla tai soittamalla opettelee lapsi monimutkaisiakin koordinaatiotaitoja melkein huomaamatta!

4. Musiikki on rakkauden osoitus

Varsinkin laulaminen voi olla todella henkilökohtainen ja intiimi tapa osoittaa välittämistä. Kun esimerkiksi tuoreet vanhemmat laulavat pienelle vauvalleen, näyttävät he samalla miten onnellisia vauvan kanssa ovat ja miten paljon häntä rakastavat. Vuorovaikutussuhdetta vanhemman ja lapsen välillä voi kehittää yhdessä musisoimalla, oli lapsi sitten minkä ikäinen tahansa.

5. Kielen kehitys

Musisointi ja musiikin kuunteleminen parantaa lapsen kykyä erottaa kuulemastaan eri korkeuksia, rytmejä ja sävyjä. Tämä auttaa eri äänteiden erottamiseen puheesta ja voi näin jouduttaa puhumaan oppimista. Laulamisen avulla voi myös kartuttaa sanavarastoa: lastenlaulut sisältävät usein sanoja ja lauseita, joita emme arkikielessä välttämättä käyttäisi. Rytmi ja melodia voivat lisäksi auttaa painamaan uusia sanoja tai lauseita mieleen.

6. Luovuus

Musiikin parissa lapsi voi hyvin harjoittaa luovuuttaan esimerkiksi keksimällä omia sävelmiä tai uusia sanoituksia tuttuihin lauluihin tai etsimällä erilaisia ääniä kodin eri esineistä ja leluistaan. Musiikkia saa jokainen tehdä juuri omalla tyylillään!

7. Musiikin arvostus

Jos lapsi pääsee kuulemaan monia eri musiikkityylejä ja näihin suhtaudutaan avoimesti, oppii lapsi myös arvostamaan musiikkia monipuolisesti. Sama pätee myös vaikkapa kirjallisuuteen, kuvataiteeseen tai urheiluun. Kaikista taiteen muodoista, urheilulajeista tai musiikkityyleistä ei tietenkään tarvitse tykätä, mutta avoin suhtautuminen maailmaan on varmasti silti yksi monen kasvattajan päämääristä.

8. Keskittymiskyky

Uuden opettelu vaatii aina keskittymistä, ja musiikin parissa lapsi voi erinomaisesti harjoitella tätä taitoa. Uuden laulun opettelu tai vaikkapa jonkin soittimen kokeilu voi temmata täysin mukaansa, ja monesti lapset jaksavatkin keskittyä yllättävän kauan kun ovat riittävän kiinnostuneita jostain asiasta.

9. Onnistumisen tunne

Musiikin kautta lapsi kohtaa erilaisia isoja ja pieniä haasteita, kuten uusien laulunsanojen opettelu tai rytmileikin koordinaation hallinta. Kun lapsi selviää näistä haasteista, huomaa hän parhaassa tapauksessa oppineensa jotain uutta ja hänen itsetuntonsa kohoaa.

10. Hauskanpito

Tärkein viimeisenä mutta ei tosiaankaan vähäisimpänä: yhdessä musisointi on hauskaa!


Tässä listassa on varmasti jo riittävän monta syytä musiikin harrastamiseen kotona, vaikka sitä voisikin jatkaa varmaan loputtomiin! Toivon tämän blogin antavan teille inspiraatiota nautinnollisiin musiikkihetkiin lasten kanssa. Sen ei ole tarkoitus korvata muskareita, lauluryhmiä tai soittotunteja, vaan yksinomaan jakaa muusikkoäidin enemmän tai vähemmän viisaita vinkkejä yhdessä tekemiseen. Jokainen perhe ja lapsi on erilainen, ja varmaa on, että kaikki ideat eivät toimi kaikille. Tämän vuoksi olen erittäin iloinen palautteestanne ja kommenteistanne! Näin voin ensinnäkin kehittää blogiani toiveidenne mukaisesti, mutta intohimoisena musiikkipedagogina olen myös aidosti kiinnostunut vinkkieni käytännön toimivuudesta ja aivan erityisesti siitä, miten lapsenne ottavat ne vastaan.

Musiikin iloa! ❤