Author: Ilona

Pikkuiset kultakalat lammessa ui

Pikkuiset kultakalat on yksi omista lapsuuden lempilauluistani. Sen iloinen ja rytmikäs tunnelma tempaa mukaansa isomman ja pienemmän laulajan, ja lisäksi laulun sanat ovat todella sympaattiset! Tässä postauksessa esittelen muutaman idean, miten laulua voi muunnella vaihtelun vuoksi tai eri ikäisten lasten kanssa.

Leikki-ideat

1. Perinteinen laululeikki:

Säkeistö 1:

säe 1: esitetään uimista käsillä
säe 2: esitetään huolestumista
säe 3: esitetään ”torumista” etusormea heristämällä
säe 4: esitetään taas uimista käsillä

Säkeistö 2:

Taputetaan rytmissä ”hop hop” reisiin, ”däpä däpä” käsillä, ”hop hop” taas reisiin ja ”huu” nostetaan kädet ylös. Viimeisen säkeen aikana esitetään taas uimista käsillä.

2. Kala vedessä

Etsitään kotoa esimerkiksi sininen liina tai isompi huivi esittämään vettä. Ensimmäisen säkeistön aikana lapsi leikkii kalaa vedessä, toisen säkeistön aikana aikuinen yrittää leikillisesti ottaa ”kalaa” kiinni ja lapsi yrittää uida pakoon mahdollisimman nopeasti.

3. Miniminit, megaisot, tosihitaat ja supernopeet kultakalat

Pikkuisten kultakalojen sijaan voi laulaa vaikkapa supernopeista tai tosihitaista kultakaloista, näin lauluun saa vaihtelua. Määreitä voi keksiä vapaasti niin paljon kuin huvittaa, laulun tunnelma muuttuu tietysti tämän mukana. Molemmat edellä olevat leikit soveltuvat myös yhdistettäväksi erilaisten kultakalojen kanssa.

4. Nopeutettu versio

Jos kohdan 1. perinteinen laululeikki tuntuu jo helpolta, voitte kokeilla aloittaa hitaasti ja nopeuttaa sitä loppua kohden. Kuinka nopeasti selviätte lopun taputuksista?

Säestysideat

1. Säestys yhdellä äänellä

Kuten myös laulua Jaakko kulta, voi myös tätä laulua säestää millä tahansa soittimella, josta lapsi saa soitettua yhden äänen (kuten pianolla tai kellopelillä). Tällöin lapsi soittaa ääntään laulun rytmissä, ja melodian laulaminen aloitetaan lapsen soittamasta äänestä.

2. Rytmiharjoitus

Lapsi voi harjoitella soittamaan toisen säkeistön rytmin ”Hop, hop, däpä däpä, hop hop huu” millä tahansa rytmisoittimella, kuten kapuloilla, triangelilla tai marakassilla. Tällä rytmillä hän voi säestää joko koko laulua tai toisen säkeistön ”Hop, hop, däpä däpä, hop hop huu” -kohtaa. Tässä kohdassa voi halutessaan myös jättää laulun kokonaan pois ja korvata sen lapsen soittamalla rytmillä.

Nuotteina rytmi näyttää muuten tältä:

Toivottavasti teillä ja lapsilla on hauskaa näiden leikki-ideoiden parissa! Kirjoittakaa kommentteihin, jos toivotte vinkkejä jotain tiettyä laulua varten!

Kuukauden klassinen

Ajattelin, että voisi olla kiva antaa teille joka kuukausi kuunteluvinkki johonkin lapsille sopivaan klassiseen kappaleeseen. Ei todellakaan siksi, että klassinen musiikki olisi mielestäni ainoaa kuuntelunarvoista musiikkia, vaan yksinkertaisesti siitä syystä, että tunnen tätä musiikkityyliä itse parhaiten! Klassinen musiikki voi myös olla joskus hankalaa lähestyä sen suuren tarjonnan takia, ja muusikon täsmävinkit aiheeseen saattaisivat ehkä olla jollekin teistä hyödyksi. Kuunneltavat kappaleet tulevat olemaan lyhyitä, ja toivottavasti lasten mielestä kiinnostavia. Pyrin myös valitsemaan mahdollisimman erilaisia kappaleita, jotta niistä voisi samalla vähän saada samalla kuvaa klassisesta musiikin monipuolisuudesta. Kuunteluvinkit sopivat kaiken ikäisille lapsille vauvoista kouluikäisiin.

Aloitetaan klassikolla! Norjalaisen säveltäjän Edward Griegin Peer Gynt -sarja (sävelletty 1874) on varmasti monelle entuudestaan tuttu – tai ainakin osa nimeltä Vuorenkuninkaan luolassa. Se on niin mukaansatempaava ja mieleenjäävä, että se on useiden siitä julkaistujen sovitusten lisäksi toiminut musiikkina mm. lukuisissa elokuvissa ja mainoksissa. Osa alkaa rauhallisesti ja hiljaa kiihtyen sen jälkeen koko matkan loppua kohden. Vuorenkuninkaan luolassa on hauska harjoitus musiikin tahdissa kävelemiseen: aloittakaa hiljaa hiipien, ja muuttakaa askelianne musiikin mukana ensin normaalia kävelyä kohti ja sitten juoksuksi tai tömistykseksi! Vauvan kanssa tätä voi kokeilla sylileikkinä vanhemman liikkuessa.

Solveigin laulu ei varmaankaan ole jokaiselle tuttu, mutta kauneudessaan varmasti kuuntelun arvoinen! Se on hidas, rauhallinen ja tunnnelmaltaan haikea, kuin kehtolaulu. Parhaiten se sopiikin kuunneltavaksi rauhallisena hetkenä, esimerkiksi ennen nukkumaanmenoa. Laittakaa silmät kiinni ja antakaa musiikin rauhoittaa! Joskus on kuitenkin (aikuisellekin) vaikeaa jaksaa syventyä näin rauhalliseen musiikkiin, ja kaikki lapset eivät varmasti jaksa rauhoittua kuuntelemaan tätä kappaletta. Mutta eihän se mitään, kokeilla voi joka tapauksessa. Ja jos ei onnistu, niin miksei sitten vaikka vuoden päästä uudelleen! 🙂

Molemmilla videoilla soittaa Wienin filharmonikot.

Jos haluatte jatkaa kuuntelua: voitte kuunnella koko Peer Gynt -sarjan. Myös tunnettu Aamutunnelma on muuten osa tätä teosta!

Vinkkejä uuden laulun opetteluun

Usein lapsi oppii uutta ihan huomaamatta, mutta entä jos hän haluaakin oppia uuden laulun, joka tuottaa hänelle haasteita? Tai jos lapselle haluaa tavoitteellisesti opettaa jonkin tietyn laulun? Tässä postauksessa on muutaama vinkki siihen, miten lasta voi tukea oppimisprosessissa ja samalla välttää mahdollisia turhautumisia.

Ei turhaa kiirettä

Oppiminen tapahtuu parhaiten ja melkein kuin vahingossa, kun se on siroteltu pienissä paloissa pitkin päivää. Älä turhaan yritä saada lasta oppimaan tai muistamaan kokonaista uutta ja hankalaa laulua kerralla, vaan toista vaikkapa ensimmäistä säettä tai lausetta monta kertaa päivän aikana. Onko sillä väliä, jos oppimisessa kestää muutaman päivän tai viikon kauemmin? Kun samaa, tarpeeksi lyhyttä pätkää kerrataan usein, pystyy lapsi muistamaan sen vielä pidemmänkin ajan päästä.

Valitse oikea hetki

Ehkä itsestäänselvää, mutta älä turhaan yritä saada lasta oppimaan mitään, kun hän on väsynyt tai nälkäinen. Myös muskarissa tai soittotunneilla pyritään tietoisesti ajoittamaan uuden opettelu heti alkulämmittelyn tai tervetulolaulun jälkeen, kun energiaa on eniten.

Anna malli

Lapsi tarvitsee mallin, jota matkia. Kuuntele laulua usein tai laula itse!

Yksinkertaista

Jos laulu on lapselle haastava, mieti miten voisit yksinkertaistaa sitä. Tällaisia keinoja ovat mm. leikin jättäminen pois, vain laulun sanojen sanominen loruna ilman melodiaa, melodian hyräily ilman sanoja, vaikeiden sanojen lausumisen tai merkityksen opettelu erikseen, pelkän mahdollisen leikin tekeminen laulua kuunnellessa. Kun ensin harjoittelemanne asia sujuu hyvin, voit lisätä haastetta. Mieluiten kuitenkin vähän kerrallaan! Tämä voi välttää turhautumista ja tehdä oppimisesta mielekkäämpää ja nautinnollisempaa.

Auta hahmottamaan kokonaisuus

Ymmärtääkö lapsi, mistä laulussa on kyse? Voi auttaa, jos kerrot hänelle lyhyen yhteenvedon tai tarinan laulun tapahtumista. Kun laulu on vähän tutumpi, anna hänen myös kertoa itse, mitä laulussa tapahtuu!

Mikä tunnelma?

Miltä laulu kuulostaa? Onko se surullinen, iloinen, nopea, hidas, hassu tai kummallinen? Jos keksitte lapsen kanssa sanan tai sanoja, jotka kuvailevat laulua hyvin ja jotka lapsi varmasti ymmärtää, voi hänen olla helpompi muistaa miltä juuri tämä laulu kuulosti ja erottaa se muista lauluista.

Näköaisti avuksi

Ehkä lasta auttaa, jos piirrätte laulun tarinan yhdessä paperille? Näin lapsen voi olla helpompi muistaa esimerkiksi laulun säkeistöjen järjestys. Ja piirtäminen on varmasti kivaa tekemistä teille molemmille!

Älä auta liikaa

Välillä pienten aloittelijoiden soittotunneilla näkee vanhempia, jotka ovat pyrkivät aktiivisesti korjaamaan lastensa virheitä – usein jo ennen kuin ne edes tapahtuvat. Tämä saa lapsen epävarmaksi omista kyvyistään ja sen lisäksi pelkäämään virheitä. Anna lapsen siis myös yrittää välillä rauhassa itse vaikkei kaikki heti onnistuisikaan täydellisesti. Auta vasta kun apuasi todella kaivataan tai lapsi pyytää sitä itse!

Muista kannustaa!

Muista rohkaista ja kannustaa lasta pienenkin onnistumisen jälkeen! Näin lapsi saa onnistumisen kokemuksia ja hänen itsetuntonsa kohoaa. Samalla hän iloitsee, kun tuntee oppineensa jotain. Vältä kuitenkin valehtelua, yritä sen sijaan löytää jotain aidosti positiivista sanottavaa (oli se sitten rohkeasti yrittäminen tai kaksi oikeaa ääntä tai sanaa kymmenen ensimmäisen joukossa). Lapsi varmasti arvostaa palautettasi ja on riemuissaan, kun huomaa sinun olevan tyytyväinen ja aidosti innoissasi hänen oppimisestaan!

Toivottavasti näistä vinkeistä on teille hyötyä! ❤

Lastenlauluvisa

Kaikenlaiset pienet visat ovat hauskaa tekemistä sekä lapsille että vanhemmille. Niinpä valmistelin teille tällaisen yksinkertaisen lastenlauluvisan! Eli kuunnelkaa alla olevat tutut lastenlaulut, onnistutteko tunnistamaan ne pelkän melodian perusteella?

1.

2.

3.

4.

5.

6.

Jos tuntui vaikealta, tästä saatte apua! Avatkaa alla oleva tiedosto: siitä löydätte kaikkien kuuden laulun nimet, mutta sattumanvaraisessa järjestyksessä.


Ja oikeat vastaukset löydätte täältä:


Kuinka monta laulua tunnistitte? 🙂

Mikä laulukirja vauvalle?

Hankintalista uutta pientä perheenjäsentä varten on etenkin ensimmäistä lasta odottavilla pitkä, ja ainakin itselläni meinasi jo mennä pää pyörälle vaunujen, potkupukujen ja vaipanvaihtotarvikkeiden keskellä. Onneksi netistä löytyi paljon (jos ei jopa liikaa) vinkkejä ja checklistoja, jotka auttoivat selvittämään ajatuksiani. En kuitenkaan löytänyt paljonkaan vinkkejä siihen, mitkä laulut, laulukirjat tai CD:t sopivat nimenomaan pienille vauvoille. Ajattelinkin siksi esitellä teille pari omaa laulukirjasuosikkiani, jotka sopivat vastasyntyneidenkin kanssa käytettäviksi!

Vauvan vaaka

Lauluja ja leikkejä vauvaperheille
Soili Perkiö & Hannele Huovi, kuvittanut Kristiina Louhi, kustantaja Tammi

Jokaisen pienen lapsen vanhemman pitäisi ehdottomasti omistaa tämä kirja! Vauvan vaaka sisältää 24 eri laulua tai lorua, joihin kaikkiin löytyy kirjasta myös mahdollinen leikki tai useampi. Sävellykset ovat erittäin kauniita, mutta silti mukaansa tempaavia ja hitaita ja nopeita lauluja löytyy sopivassa suhteessa. Nämä laulut eivät ole kaikille tuttuja kansanlauluja, vaan uudempia sävellyksiä. Ne ovat kuitenkin tarpeeksi lyhyitä vauvojen ymmärrettäväksi ja vanhemmille nopeita oppia. Jokainen laulu on yksinkertaisuudestaan huolimatta omalla tavallaan kiinnostava, eli tylsää ei pitäisi tulla! Itse käytin tätä kirjaa ahkerasti muskaria pitäessäni, ja koska ryhmässäni oli lapsia parin kuukauden vanhasta kolmevuotiaisiin, oli loistavaa, että kirjassa esitellään usein samaan lauluun useampi leikkiohje eri ikäisiä varten (esimerkiksi leikki alustalla/sylileikki/hyppimisleikki). Tämä kirja voi siis hyvin säilyä käytössä useamman vuoden ajan lauluja ja leikkejä sopivin väliajoin vaihdellen. Kirjasta löytyy sekä kova- että pehmeäkantinen (kuvassa) versio.

Kirjan lauluista on tehty samanniminen CD-levy (Vauvan vaaka, kustantaja Tammi), jota myös ehdottomasti suosittelen. Laulut on sovitettu levylle ammattimaisesti, ja kuulostavat hyvältä myös muusikon korvaan. Levyllä käytetyt soittimet ovat mielenkiintoisia ja vaihtuvat laulusta toiseen, mutta äänimaailma on kuitenkin tarpeeksi pehmeä pienen vauvan korville. CD voi myös helpottaa vanhempien elämää, sillä sitä kuunnellessa laulut oppii ihan huomaamatta!

Vauvojen laulut

Marja Hongisto-Åberg & Elina Viitala-Pulkkinen, kuvittanut Kristiina Louhi, kustantaja Lasten Keskus Oy

Tämän kirjan olen perinyt omalta äidiltäni, ja se tuo ehdottomasti muistoja mieleen! Monissa perheissä onkin vanhoja lastenlaulutraditioita, ja jos mahdollista, kannattaa ehdottomasti kysyä omilta vanhemmilta, muistavatko he mitä ovat aikanaan laulaneet kanssasi. Ehkäpä heiltä jopa löytyisi jostain vielä vanha laulukirja, jota voisit käyttää myös oman vauvasi kanssa?

Tämä kirja on ihana kokoelma tunnetuista lastenlauluista (Jänis istui maassa, Hämä-hämä-häkki, Pienet sammakot…). Kirjan 52:n laulun joukosta löytyy sopivia lauluja pienille vauvoille, mutta myös muutaman vuoden ikäisille lapsille. Leikkiohjeet on kirjoitettu hyvin ja helppolukuisesti, ja niissä on usein annettu vaihtoehtoja eri ikäisille lapsille. Tämä kirja ei kuitenkaan ole enää aivan uusi, ja kirjan laulut on äänitetty aikanaan kasetille! En tiedä, voiko tätä kasettia enää edes ostaa, mutta useimmat kirjan laulut ovat melodialtaan niin tuttuja, että se ei ole välttämätön hankinta myöskään vanhemmille, jotka eivät osaa lukea nuotteja.

Vauvojen laulut- kokoelmaa ei löydy enää ihan joka kirjakaupasta, mutta ainakin kirjastoissa se näyttää olevan edelleen hyvin saatavilla. Jos ette saa käsiinne tätä kirjaa, mutta kaipaatte kokoelmaa tutuista lastenlauluista, kokeilisin sen sijaan tätä modernimpaa laulukokoelmaa:

Ekat laulut ja lorut
Saara Soikkeli, kuvitus Ninka Reittu, kustantaja F-Kustannus

Toivelistallani

Vauvakulta
Eve Alho, kuvittanut Leena Lumme, kustantaja WSOY

Vauvakulta-kirja on omalla toivelistallani! Olen kuullut siitä paljon hyvää, ja myös kaikki lukemani arvostelut ovat positiivisia. Kirjassa on jopa 75 eri laulua: sekä vanhoja tuttuja (Tuiki tuiki tähtönen, Pieni ankanpoikanen…), että myös monia ainakin itselleni tuntemattomampia lauluja. Kunhan saan tämän kirjan käsiini (tänne Sveitsiin asti), kirjoitan teille tarkemmin kokemuksiani sen parissa!


Lastenlaulukirjoja löytyy vaikka millä mitalla, mutta monet niistä on suunnattu pääasiassa leikki-ikäisille lapsille. Vauvoillekin löytyy kuitenkin onneksi hyvää materiaalia, kuten yllä mainitut kirjat. Vaatteiden ja lelujen ohella ovat kirjat kauniita lahjoja pienille vauvoille ja tuoreille vanhemmille. Tämän postauksen laulukirjat sopivatkin hyvin myös lahjaksi, josta niiden pieni vastaanottaja voi iloita vielä pitkän aikaa!

Onko teillä lisää vinkkejä siihen, mitkä laulukirjat tai CD:t sopivat pienten vauvojen kanssa käytettäväksi? Voitte mielellänne jakaa omia kokemuksianne kommentteihin! 🙂

Musikaaliset muistipelikortit

Monet muutaman vuoden ikäiset lapset rakastavat pelata klassista muistipeliä ja ovat siinä usein erittäin taitavia! Pienten aloittelijoiden viulu- ja pianotunneilla yksi lasten lempiohjelmanumero on usein ollut se, kun olemme pelanneet kierroksen muistipeliä korteilla, joissa on eri rytmejä (jotka toki täytyy myös samalla osata taputtaa oikein). Tämä on usein ollut hyvä pelastus turhautumiselta sillä hetkellä, kun keskittyminen ei meinaa enää millään riittää soittamiseen. Pelin jälkeen jaksavat pienet soittajat usein vielä hetken keskittyä myös soittamiseen, ja näin soitonopettajan näkökulmasta on tietysti plussaa, että olemme muistipelin aikana harjoitelleet ihan huomaamatta myös eri rytmejä ja keskittymiskykyä.

Koska myös teiltä kotoa löytyy mahdollisesti muistipelin ystäviä, valmistelin tällaiset musikaaliset kortit tulostettavaksi. Kortteja on kaksi eri settiä, soittimet ja musikaaliset symbolit. Voitte joko valita näistä teille mieluisammat, tai yhdistää kortit lisähaastetta varten. Samalla voitte kätevästi kerrata tai opetella soitinten ja musiikkisymbolien nimiä!

Avaa PDF alta ja tulosta. Tämän jälkeen voitte koristella tai värittää kortit, leikata ne irti paperista viivoja pitkin ja lopuksi päällystää kontaktimuovilla.

Pelisääntöjen kertaus:
Kortit laitetaan väärinpäin pöydälle, ja kukin pelaaja saa vuorollaan avata kaksi korttia. Jos niissä on sama kuvio, saa pelaaja kortit itselleen. Jos ei, ne käännetään takaisin. Voittaja on pelaaja, joka on lopussa onnistunut keräämään enemmän kortteja itselleen.

Hauskoja pelihetkiä!

Lauluja kehonosien opetteluun

Esittelen teille tässä postauksessa pari laulua, joita laulamalla ja leikkimällä on varmasti hauska opetella tai kerrata kehonosien nimiä lapsen kanssa!

Kädet ylös kädet alas

(kansanlaulu)

Laulu lauletaan siis Ukko Nooan sävelellä. Laulun keskiosassa voi varpaiden sijaan vapaasti vaihdella eri kehonosia, (esimerkiksi vatsalle/reisille/poskille/silmille). Leikitään laulun sanojen mukaisesti.

Jumppalaulu

Pää, olkapää, peppu, polvet
varpaat, polvet, varpaat.
Pää, olkapää, peppu, polvet,
varpaat, polvet, varpaat.
Silmät, korvat ja vatsaa taputa!
Pää, olkapää, peppu, polvet,
varpaat, polvet, varpaat.

(kansanlaulu)

Leikitään koskettamalla aina laulun sanojen mukaista kohtaa kehossa.

Kärpänen istui polvella  

Kärpänen istui polvella, polvella, polvella,
Kärpänen istui polvella, polvella, ja….
BzzzzzzzZZZ…

Kärpänen istui *ranteella, ranteella, ranteella*,
Kärpänen istui *ranteella, ranteella*, ja…
BzzzzzzzzzZZZ…

(kansanlaulu)

Laulua voi jatkaa kehonosia vaihtamalla niin kauan kuin huvittaa, lopussa kärpänen lentää pois. Leikitään sormella kärpästä, eli lennetään ympäriinsä kunnes laskeudutaan laulussa mainitun kehonosan päälle. Lapsi voi osatessaan leikkiä itse, tai sinä voit leikkiä kärpästä ja laskeutua lapsen keholle.

Nämä laulut ovat laajalti tunnettuja kansanlauluja ja osalle teistä varmasti jo vanhoja tuttuja. Toivon, että joku teistä kuitenkin löytää tästä myös uusia ideoita tai jopa uuden suosikkilaulun!

Laula oikein lapsen kanssa!

Mitä pitää ottaa huomioon kun laulaa yhdessä lapsen kanssa? Tiedätkö mikä on lapsesi ääniala, eli mukava korkeus laulaa? Millaiset laulut ovat sopivia lapsen laulettavaksi? Annan teille tässä postauksessa muutamia yksinkertaisia vinkkejä, jotta laulaminen olisi lapsen tervettä äänenkäyttöä edistävää ja samalla mahdollisimman hauskaa.

Laulettavan laulun ominaisuudet

Lapsi oppii laulamaan yleensä samoihin aikoihin puheen kehittymisen kanssa. Aluksi hän ei kuitenkaan osaa todennäköisesti hallita laulamaansa äänenkorkeutta, tai saattaa pysytellä vain yhdessä tai kahdessa eri äänessä laulun melodiasta riippumatta. Tämä kehittyy kuitenkin harjoittelemalla ja lapsen oppiessa ajan kuluessa hallitsemaan ääntään paremmin sekä puhuessaan että laulaessaan. ”Oikein laulaminen” ei ole ominaisuus jonka kanssa synnytään, vaan opittava taito. Usein lapset, joiden kotona musiikki on paljon läsnä arjessa alkavat kuitenkin harjoitella laulutaitoaan aikaisemmin ja saattavat tämän vuoksi laulaa sujuvammin kuin lapset, jotka kuulevat musiikkia vain harvoin tai heitä ei rohkaista siihen.

Laulun pituus

Ehkä itsestäänselvää, mutta pieni lapsi ei pysty muistamaan vaikeita laulunsanoja eikä pitkää melodiaa. Eli mitä pienempi lapsi, sitä yksinkertaisempi laulu!

Suuret hypyt

Oppiessaan laulamaan lapsi ei vielä pysty hallitsemaan ääntään hyvin. Hän pystyy ehkä laulamaan vain muutaman eri äänen, eikä kykene tekemään isoja hyppyjä laulaessaan. Yksi hyvä esimerkki helposta ensimmäisestä laulusta voisi olla Aurinkolaulu (alla). Sen sijaan esimerkiksi Hämä-hämä-häkki -laulussa on useampi iso hyppy, jotka ovat lapselle haastaavia, ja itse jättäisinkin sen vuoksi tämän laulun harjoittelun reilusti myöhemmäksi. Lapsen kannalta olisi parempi valita lauluja, jotka pysyvät muutaman (5-6) sävelaskeleen alueella, joita löytyy paljon (mm. Jänis istui maassa, Ukko Nooa, Tuiki tuiki tähtönen…).

Aurinkolaulu (kansanlaulu)

Sävelkorkeus

Lapsen ääniala on yleensä korkeampi kuin aikuisella eivätkä pojat ja tytöt eroa tässä suhteessa toisistaan ennen murrosikää. Musiikissa sana transponointi tarkoittaa kappaleen sävelkorkeuden muuttamista, esimerkiksi niin että se olisi teknisesti helpompi soittaa jollakin soittimella tai mukavampi laulaa. Lapsen kanssa laulaessaan aikuisen kannattaa valita äänenkorkeus, jossa lapsen on hyvä laulaa ja transponoida laulu tälle korkeudelle. Tässä ei ole mitään monimutkaista: sen kun vain aloitat melodian eri äänestä! Tässä voi halutessaan käyttää apuna jotakin soitinta tai vaikka kännykkään ladattavaa viristysmittaria, näin pystyt aloittamaan tietyn laulun joka kerta samalta korkeudelta.

Lapsen ääniala selviää parhaiten kokeilemalla. Pyydä häntä aloittamaan yksin joku tuttu laulu: todennäköisesti hän spontaanisti laulaa niin, että se tuntuu mukavalta. Voit myös yksinkertaisesti tarkkailla häntä laulaessanne, vaikuttaako hänellä olevan mukavampi laulaa laulussa esiintyvien korkeiden vai matalien äänten aikana? Muita kuulemiani vinkkejä ovat pyytää häntä matkimaan paloauton ääntä tai esittävänsä, että nauttii hyvästä ruoasta ”mmm”-äänellä. Näden pohjalta voit tehdä päätelmiä siitä, mikä lapsellesi on sopivin korkeus laulaa. Useimmiten helpoimmin laulettavat äänet sijoittuvat ensimmäisen oktaavin alueelle, noin d1-a1 (esimerkki alla), äänialan laajeten tästä iän myötä.

Laulaminen vai kuuntelu?

Erikseen voi olla kuuntelulauluja, joita lapselle voi laulaa tai hänen kanssaan levyltä kuunnella ja vaikkapa leikkiä mukana. Nämä laulut voivat olla monimutkaisempia, koska tällöin lapsen ei oleteta laulavan itse. Näissä lauluissa voi myös olla enemmän vaihtelua, koska lapsen ei tarvitse oppia niitä yhtä syvällisesti. Esimerkiksi edellä mainittu Hämä-hämä-häkki voisi olla hyvä kuuntelulaulu, jonka mukana voi myös leikkiä.

Lyhyesti laulutekniikasta

Lauluasento

On vaikeaa laulaa hyvin, jos istuu kyyryssä, hartiat lysyssä ja pää painuksissa. Kokeile vaikka itse! Lasta kannattaa rohkaista ryhdikkääseen asentoon laulaessaan (selkä suorassa, hartiat rentoina, pää pystyssä, suu tarpeeksi auki). Huomaatte muutoksen äänessä todennäköisesti heti!

Hengitys

Loogista kyllä, laulamiseen tarvitsee ilmaa! Yritä saada lapsi ennen laulun aloitusta ja tauoilla hengittämään syvään sisään, jotta hänellä riittäisi tarpeeksi ilmaa laulua varten. Hyvä mielikuva voisi olla, että ilmaa tarvitaan tarpeeksi synttärikakun kynttilöiden puhaltamiseen. Syvään hengitykseen auttaa hyvä lauluasento!

Ei ujostella!

Rohkaise lasta laulamaan kuuluvalla äänellä mutta kauniisti. Väärin laulamista ja virheitä ei ole, anna lapsen laulaa omalla äänellään niin kuin hänestä hyvältä tuntuu! Kun lapsi saa rauhassa kehittää lauluääntään omalla tavallaan, laulamisesta tulee hänelle luonnollista ja nautittavaa.

🎵

Sanottakoon vielä loppuun, että en siis itse ole koulutettu laulaja tai laulunopettaja. Nämä vinkit ovat kuitenkin tarttuneet mukaani musiikki- ja pedagogiikkaopintojeni myötä, ja olen itse kokenut ne toimiviksi muskaria pitäessäni tai laulaessani pienten oppilaideni kanssa. Olen kuitenkin tahallani jättänyt yksityiskohtaisemmat laulutekniset ohjeet pois. Kaikki vinkit eivät varmasti tässäkään aiheessa sovi kaikille, ja tärkeintä onkin, että lasta tukee hänen tarvitsemallaan tavalla, eikä pakota häntä mihinkään, mikä ei tunnu hyvältä. Erityisesti laulujen valinnassa tulisi tietysti kuunnella lasta, varmasti hän laulaa mieluiten lauluja joista tykkää!

Toivon, että näistä vinkeistä on teille iloa!

Kuunteluleikki

Tätä hauskaa ja yksinkertaista kuunteluleikkiä voi helposti soveltaa monen ikäisten lasten kanssa. Leikin tarkoituksena on hauskanpidon lisäksi saada lapsi terästämään kuuloaan ja harjoittamaan keskittymiskykyään.

Leikkiohjeet:

1. Etsi kotoa muutama eri esine, joista saa helposti tehtyä jonkin äänen. Tähän kelpaa melkein mikä tahansa, esimerkiksi laukku josta voi avata ja sulkea vetoketjun, kirja jonka sivuja voi selata äänekkäästi, (puu)lusikka jolla voi lyödä pöytään tai paperi jonka voi rypistää.

2. Näytä lapselle mitä esineitä valitsit, ja esittele niistä lähtevät äänet. Tämän jälkeen lapsi laittaa silmät kiinni, sinä teet äänen yhdellä esineistä, ja hänen täytyy arvata mikä esine oli kyseessä! Voitte myös vaihtaa rooleja.

Pienen lapsen kanssa voi esineiden määrää vähentää. Vanhemman lapsen kanssa voi esineitä ottaa käyttöön enemmän, ja haastetta voi myös lisätä valitsemalla esineitä, jotka kuulostavat mahdollisimman samanlaisilta (kuten viisi eri vetoketjullista laukkua/kenkää/vaatetta tai erilaiset kynät/tussit/pensselit paperia vasten).

Leikkiä voi myös varioida käyttämällä esineiden sijaan erilaisia kehon ääniä. Erottaako lapsi toisistaan taputuksen, tömistyksen ja napsutuksen pelkän äänen perusteella? Vaikeammassa versiossa voi yrittää arvata, mihin kehon kohtaan taputit (käsiä yhteen, päähän, vatsaan, reisiin?).  Yksi vaihtoehto on myös käyttää erilaisia (rytmi)soittimia.

Jos haluatte jatkaa leikkihetkeä tämän leikin jälkeen, on nyt oiva tilaisuus muistipelille käyttäen kuunteluleikkiä varten haettuja esineitä. Eli lapsi laittaa silmät kiinni, sinä piilotat yhden esineistä ja hänen täytyy muistaa tai arvata mikä puuttuu.

Leikin iloa!

Jaakko kulta

Kaikkien tuntema lastenlaulu Jaakko kulta on ikihitti ja taipuu moneen! Tähän postaukseen keräsin muutaman idean, miten laulua voi varioida eri tavoin eri ikäisten lasten kanssa.


Jaakko kulta

Jaakko kulta, Jaakko kulta,
herää jo, herää jo,
kellojasi soita, kellojasi soita,
pium paum poum, pium paum poum.

(kansanlaulu)

Lauluvinkit

1. Milloin Jaakko herää?

Aloitetaan laulamalla hiljaa. Kysytään laulun jälkeen lapselta, joko Jaakko heräsi. Jos ei, lauletaan vähän kovempaa. Tätä jatketaan, kunnes lapsi on sitä mieltä, että Jaakko on varmasti hereillä!

2. Vuorotellen

Jos lapsi osaa jo laulaa hyvin ja haluat rohkaista lasta laulamaan itsenäisesti ilman sinua, voit kokeilla vuorolaulua. Sinä laulat ensimmäisen säkeen yksin, lapsi kertaa sen (eli sinä: Jaakko kulta, lapsi: Jaakko kulta, sinä: herää jo, lapsi herää jo…). Voit helpottaa tätä laulamalla ensin mukana mutta hiljempaa aina kun on lapsen vuoro. Voit myös kokeilla kerran laulaa oman osasi tahallasi mahdollisimman huonosti: jos lapsi huomaa laulavansa paremmin kuin sinä, saa hän rutkasti itseluottamusta!

3. Kaanon

Tämä laulu toimii erittäin hyvin kaanonissa, eli ensimmäinen laulaja (tai ryhmä) laulaa yksin laulun ensimmäisen rivin (Jaakko kulta, Jaakko kulta) ja tämän jälkeen toinen laulaja (tai ryhmä) aloittaa alusta ensimmäisen jatkaessa laulua eteenpäin. Laulu toimii enintään neljällä eri laulajalla (tai ryhmällä) uuden laulajan aloittaessa aina alusta ensimmäisen laulajan ehtiessä seuraavalle riville. Kaanonlaulun onnistumiseksi täytyy kaikkien laulajien osata laulu erittäin hyvin ja pystyä laulamaan itsenäisesti muiden laulaessa eri ääniä. Tämä onnistuu todennäköisesti vasta kouluikäisen lapsen kanssa.

Soittovinkit

1. Herätetään Jaakko!

Laulun jälkeen soitetaan millä tahansa kotoa löytyvällä soittimella (tähän kelpaa siis todella mikä vaan, vaikka vanha kattila ja puulusikka!) mahdollisimman kovaa, niin että Jaakko varmasti herää! Soitinta voi lapsen halutessa vaihtaa aina jokaisen laulukerran jälkeen.

2. Laulun säestys soittamalla

Tämän laulun melodiaa on helppo säestää millä tahansa soittimella, josta lapsi pystyy soittamaan yhden äänen (esimerkiksi pianolla, kellopelillä). Lapsi soittaa tätä ääntä laulun tahdissa koko laulun läpi. Tällöin laulun melodia aloitetaan siitä äänestä mitä lapsi soittaa.

Jos tämä onnistuu hyvin, voi lapsi kokeilla soittaa laulettua rytmiä pelkän tahdin hakkaamisen sijaan.

Muut variaatiot

1. Surullinen Jaakko

Tätä laulua voi laulaa myös mollivariaationa, joka kuulostaa surullisemmalta kuin alkuperäinen iloinen melodia duurissa (esimerkki alla). Entä miltä kuulostaisi, jos Jaakko on vaikkapa väsynyt, energinen tai vihainen? Lapsen kanssa voi myös samalla hauskasti harjoitella eri ilmeiden tai eleiden tekemistä eri tunnetiloissa.

2. Eri kielet

Jaakko kulta on alunperin ranskankielinen (Frère Jaqcues), mutta on nykyään olemassa melkein joka kielellä! Jos teillä on vieraskielisiä tuttuja, voi olla hauska kysyä heiltä, tuntevatko he laulua omalla äidinkielellään. Voitte laulaa toisillenne malliksi omilla kielillänne, ja yrittää sitten matkia sanoja vieraalla kielellä!

Toivottavasti saitte näistä vinkeistä uutta inspiraatiota tämän klassikon laulamiseen!